BLOG
Social and economic sustainability of neighbourgoods
First of all, I think it will pay dividends to reflect my, the author’s position, in the present case of sustainability meets Neighbourgoods. I have a background in applied sustainability, meaning that I’m an alumni of a master’s programme in interdisciplinary sustainability. In Addition to that I’ve spent the last 5 years doing a Ph.D. in sustainability science. However, at this forum I am for the reason that I also happen to be a co-founder of the Neighbourgoods, although, it’s perhaps not a coincidence at all.
Neighbourgoods, as often cited, were born out of necessity, an intervention of crisis that the global pandemic created to our everyday life and to several socio-economic processes. As offices closed, and as workers were told to stay home we saw a simultaneous new demand arise out of remote workers having to replan their lunch and afterwork meal routines, with a potential supply laying dormant at homes while several restaurant workers and other service sector employees were at home, waiting. Additionally to this economic aspect of the crisis, social distancing started to create isolation and ripple through as loneliness especially in bigger cities where the majority of the citizens live alone. Thus we had the elements of our problem, and solution, at hand: a new demand, potential supply, and both intersectional groups’ social lives hindered by distancing.
We as the rest of the world do believe this crisis will someday be beaten, if not fully then at least to a functional end. In thinking of how habits form, as we are turning firm to a second year of the pandemic, some ways we used to live only a relatively short while ago will never be the same. Thus we believe entrepreneurship, demand created by remote working and a new social and group behavior will at least partially be here to stay. Additional to our own western(ised) context where entrepreneurship seems somewhat right now forced upon many by the flaws of the employer-employee system being able to absorb crisis, there’s other global contexts we believe would innately be fruitful for Neighbourgoods kind of social practice in rather promoting entrepreneurship than joining (or continuing to be dependent on) the global wage labor.
Thus although we cannot ensure all items, goods, services and such listed on our platform are systemically sustainable, and I’m saying this with 10+ years of sustainability studies, research, and practice: coherently and systemically sustainable is a puritan endeavor and near impossible to accomplish – which is absolutely why I love and am engaged with the subject. However, the core idea, and the meta-level critique or a critical take, that I personally at least take away from this venture, is sustainable in ways that are unfortunately often neglected when thinking, talking or employing sustainability: universal economic and social wellbeing and justice. Unfortunately, since to me these two are somewhat more important dimensions of sustainability because they are neglected and debated, and because I do believe these dimensions presents us the critical areas of human development and betterment in the general human quality that might prove to be in the end the key, or the bottleneck to, achieving the more sustainable society we often speak of but don’t much do to achieve.
Paikallisuus, kulutusvalinnat ja ympäristö
Ympäristö, kestävyys ja erilaiset eettiseen tuotantoon liittyvät kysymykset ovat yleisessä keskustelussa arkipäivää ja ohjaavat monen suomalaisen kulutustottumuksia. Kiinnittämällä huomiota kulutusvalintoihin pyritään mm. vähentämään ympäristöhaittoja. Vaikka huomio kiinnittyy usein ihmisen aiheuttamiin haittoihin, voi toiminnallamme olla myös myönteinen vaikutus. Kaiken kulutuksen voidaan silti nähdä ympäristöä kuormittavana. Siksi kulutusvalintojen positiivisia vaikutuksia kuvataan usein negaation kautta eli valinnat vähentävät haittaa, saastetta tai melua. Yksi ihmisen ympäristövaikutuksia mittaava käsite on monelle tuttu hiilijalanjälki. Hiilijalanjälki kehitettiin 1990- luvulla kuvaamaan tuotteen tai tekemisen kuormittavuutta ilmastolle koko sen elinkaaren ajalta. Se kertoo esim. paljonko Suomessa ostettu tuote aiheuttaa ympäristölle haitallisia kasvihuonepäästöjä. Hiilijalanjälki ilmoitetaan massana eli grammoissa, kilogrammoissa tai tonneissa. Samoilla mittayksiköillä mitataan myös kasvihuonekaasuja, joita ovat hiilidioksidin lisäksi metaani, dityppioksidi ja otsoni. Hiilijalanjäljen laskukaavat ovat monimutkaisia, mutta onneksi apuna ovat netistä löytyvät laskurit, jotka antavat osviittaa yksilöiden, tekemisen ja tuotteiden saastuttavuudesta.
Hiilijalanjälkeensä yksittäinen ihminen voi vaikuttaa monella tapaa. Suurimmat vaikutukset syntyvät asumisen ja kuluttamisen tapoja muuttamalla. Paikallisuus nousee esiin erityisesti ruokaan liittyvän kulutuksen yhteydessä. Ruoka onkin yksi suuri yksilön hiilijalanjälkeen vaikuttava tekijä. Paikallisen tuotannon suosiminen on ympäristövaikutukseltaan monisyinen. Usein tuotannon haitallisin vaikutus syntyy kuljetuksesta ja varastoinnista. Tämä johtuu siitä, että kuljetukseen ja varastointiin kuluu energiaa, joka tuotetaan pääosin fossiilisilla polttoaineilla. Kun jokin paikallinen ruoka-aines on sesongissa, on sen kuljettamiseen ja varastointiin käytetty vähemmän aikaa ja energiaa. Tällöin hiilijalanjälkikin on pienempi. Talviaikaan viljelty suomalainen tomaatti on sen kasvattamiseen käytetyn energian vuoksi hiilijalanjäljeltään suurempi kuin Espanjasta rahdattu serkkunsa. Sama pätee myös muuhun kuin paikallisesti tuotettuun ruokaan, esim. vaatteisiin. Kierrätysmateriaalien täysi tai osittainen käyttö tuotteen, etenkin paikallisesti tuotetun tuotteen valmistamisessa, pienentää sen hiilijalanjälkeä edelleen.
Elämme jo nyt ilmaston lämpenemisen aikaa. Suomi ja monet muut valtiot, ja näiden mukana kunnat ja kaupungit ympäri maailmaa ovat sitoutuneet ilmastonmuutoksen hidastamiseen. On selvää, että ihmisten kulutusvalinnat eivät yksistään riitä pelastamaan maapalloa ilmastonmuutokselta, eikä vastuuta voi sysätä pelkästään kuluttajille. Hiilijalanjäljen pienentäminen on kuitenkin keino osallistua koko yhteiskunnassa vallitsevaan muutokseen. Koska paikallisen tuotannon ympäristövaikutukset ovat mutkikkaita ja riippuvat sesongista, kuljetuksesta ja varastoinnista, ei sen ympäristövaikutuksia voida pitää aina ja poikkeuksetta ympäristöystävällisimpänä vaihtoehtona. Paikallisuuden suosiminen voi kuitenkin olla parhaimmaillaan yksi monista yksittäisistä teoista, joista kuluttajan hiilijalanjäljen vähentäminen muodostuu. 100 suurinta yritystä on vastuussa 71% maailman kasvihuonepäästöistä. Tämä liittyy väistämättä siihen, että globaalissa taloudessa vaatteiden ja esineiden tuotanto ja ruoan viljely viljely on ulkoistettu kauas. Yhden tuotteen tuottamiseksi tarvittavat raaka-aineet liikkuvat halki mannerten. Tähän kuluu valtavasti energiaa. Amerikkalaisen tutkimuksen mukaan paikallisomistuksessa olevat yritykset tekevät enemmän paikallisia hankintoja, vaativat vähemmän kuljetuksia ja perustavat myymälänsä kaupungin keskustaan, mikä yleensä tarkoittaa vähemmän ruuhkia, elinympäristön menetystä ja saastumista. Tämä vähentää päästöjä parhaimmillaan 26 prosenttisesti. Neighbourgoods tarjoaa uudella alustallaan mahdollisuuden valita paikallista. Toivomme sen osaltaan olevan osa muutosta ja tarjoavan runsaammin vaihtoehtoja ympäristöystävällisten kulutusvalintojen tekemisessä.
Locality, consumption choices and environmental impacts
The environment, sustainability and various issues related to ethical production are commonplace today and shape the consumption habits of modern Finns. By paying attention to consumption choices, the aim is, among other causes, to reduce environmental damage. While attention is usually focused on man-made harm, our actions can also have a positive impact. All consumption can still be seen as a burden on the environment. Therefore, the positive effects of consumption choices are often described through negation, choices reduce nuisance, pollution, or noise. One concept that measures a person’s environmental impact is the carbon footprint, which is familiar to many. The carbon footprint was developed in the 1990’s to describe the climate impact of a product or activity over its entire life cycle. It tells, for example, how much of a product purchased in Finland causes harmful greenhouse gas emissions. The carbon footprint is expressed in mass, in grams, kilograms or tons. The same units of measurement also measure greenhouse gases, which in addition to carbon dioxide are methane, nitrous oxide and ozone. Carbon footprint calculation formulas are complex, but fortunately there are counters available online that give an indication of the contamination of individuals, making, and products.
There are many ways a single person can make an impact on their carbon footprint. The biggest effects come from changing the way we live and consume. Locality emerges especially in the context of food-related consumption. Indeed, food is one of the major factors influencing an individual’s carbon footprint. Favoring local production has a multifaceted environmental impact. Often the most detrimental effect of production arises from transportation and storage. This is because transport and storage consume energy produced mainly by fossil fuels. When a local food is in season, less time and energy has been spent transporting and storing it. That results in smaller carbon footprint. Due to the energy used to grow it, the Finnish tomato grown in winter has a larger carbon footprint than its cousin chartered from Spain. The same applies to other products such as clothing. The full or partial use of recycled materials in the manufacture of a product, especially a locally produced product, further reduces its carbon footprint.
We are already living in a time of global warming. Finland and many other countries, and with them municipalities and cities around the world, are committed to slowing down climate change. It is clear that individual consumer consumption choices alone are not enough to save the planet from climate change, and responsibility cannot be shifted to consumers alone. However, reducing the carbon footprint is also a way to contribute to change in society as a whole. Due to the complexity of the environmental impact of local production and its dependence on the season, transport and storage, the environmental impact of local production cannot always and without exception be considered the most environmentally friendly option. However, favoring locality can be one of the many individual actions that make up the reduction of a consumer’s carbon footprint. The 100 largest companies are responsible for 71% of the world’s greenhouse gas emissions. This is inevitably linked to the fact that in the global economy, the production and cultivation of clothing, objects and many foods is far outsourced. The raw materials needed to produce a single product move across continents, which consume a huge amount of energy. According to an American study, locally owned businesses do more local shopping, require less transportation, and set up shop in the city center, which usually means less congestion, habitat loss, and pollution. This reduces emissions by 26% at best. With its new platform, Neighbourgoods offers in many respects the opportunity to choose local. We hope it will contribute to change and provide more options for making environmentally friendly consumer choices.
Lähteet
https://www.ymparistoosaava.fi/sosiaali-ja-terveysala/index.php?k=22561
Tuumasta toimeen – näin syntyi Neighbourgoods
Viime keväänä karanteenissa ollessani yritin löytää pakotietä pandemia-arjesta. Yritykseni vastikään menettäneenä ravintolayrittäjänä päätin olla antamatta periksi ahdingolle. Maaliskuussa 2020 Suomi julisti poikkeustilan lukuisten muiden maiden tapaan, ja ihmiset ympärilläni jäivät koteihinsa nalkkiin. Asiantuntijat povasivat tilasta uutta normaalia.
Halusin kehittää pikaisen ratkaisun auttamaan minua ja muita samassa tilanteessa olevia. Liikekumppanini Aija ehdotti, että alkaisin myydä ruokaa kotoa käsin. Vaikka takanani oli kolme vuotta alan kokemusta, ei ravintolayrittäminen tuntunut pandemiatilanteessa kannattavalta. Olin kuitenkin kiinnostunut perustamaan uutta yritystä, jonka yhtenä elementtinä olisi ruoka.
Aivoni raksuttivat kotisohvalla pelikonsolia hakatessani. Sosiaalisessa mediassa törmäsin ilmoituksiin, joissa yksityishenkilöt möivät käsitöitään, kotiruokaa tai taidettaan. Sama ilmiö näkyi myös omassa tuttavapiirissäni. Serkkuni valmistivat leivoksia ja kakkuja myytäviksi Venezuelassa ja äitini alkoi kaupata käsitöitään Syyriassa. Ilmiö oli globaali – ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin ihmisillä oli näin paljon aikaa, ja vastalauseena tylsistymiselle luovuus oli alkanut itää. Ihmisiltä kuitenkin puuttui foorumi, joka kokoaisi kaikki yhdelle alustalle.
Ratkaisumme tähän pulmaan on Neighborgoods. Missiomme on tukea paikallista tuotantoa ja vahvistaa yhteisöjä. Uskomme, että meistä jokaisella on valtavasti potentiaalia ja taitoja, joiden jakamisesta koko yhteisö hyötyy.
Vastalauseena tylsistymiselle luovuus oli alkanut itää.
Vuoden kehitystyön jälkeen olemme nyt pisteessä, jossa Neighbourgoods mobiili- ja verkkosovellukset tulevat pian kaikkien käyttöön. Appimme tuo yhteen tekijät ja heidän töistään kiinnostuneet. Tärkeintä suunittelutyössä oli, että sovellus parantaisi tuotteiden ja palveluiden paikallista saatavuutta. Kotitekoinen ateria tai ihastuttava käsinkudottu villapaita odottaisivat parhaimillaan kävelymatkan päässä, omalla asuinalueella.
Olit sitten kotikokki, parvekkeellaan vihanneksia viljelevä viherpeukalo, valokuvaaja tai käsityönero, toivomme sinun hyödyntävän alustaamme työssäsi. Kuka vain voi laittaa tuotteitaan myyntiin – tämä tuo jokaiselle mahdollisuuden kokeilla yritysideaansa yhteisössään tai jakaa intohimonsa kohteita oman tuttavapiirinsä ulkopuolelle. Neighbourgoods pyrkii toiminnallaan luomaan jotain erityistä ja lisäämään paljon kaivattua yhteisöllisyyttä.
Olen seurannut iloisena kehitystä, jossa paikallisuus ja ekologisuus ovat muodostuneet tärkeiksi arvoiksi ihmisten ostokäyttäytymisessä. Myös Neighbourgoods nojaa vahvasti näihin arvoihin, ja naapurustoteema kulminoituu myös yrityksen nimessä. Jatkamme työskentelyä palvelumme kehittämiseksi NewCoHesingin startupeja nousukiitoon opastavassa ohjelmassa upean kouluttajamme Eero Nikulan johdolla. Saamamme tuki on ensiarvoisen arvokasta ja olemme oppineet paljon.
Lopuksi haluan kiittää kaikkia, jotka ovat auttaneet ja auttavat minua jatkossakin Neighbourgoods-projektissa, jonka taival on vasta alkamassa. Kiitos tiimilleni Suomessa: Aija Salovaara, Janne Salovaara, Terjo Aaltonen, Ilse Kerminen, Daniel Shaya, Fedaa Abouhamra, Araa Rashek, Rami Al Mhithawi, Kirsi Kalliomäki. Kiitos tiimimme jäsenille ympäri maailmaa: Stéphane Nicosia, Leonardo Spoletini, Pedro Cunha, Nesrin Radwan, Amro Areg, Daniel Abboud, Yasmin Radwan, Yasmin Abboud.
Neighbourgoods mobiili- ja verkkosovellukset ovat saatavilla 1. toukokuuta 2021.
Wisam Abboud: Wisam on syyrialais-venezuelalainen luova yrittäjä Helsingistä. Suomeen asettumisestaan lähtien Abboud on työskennellyt yrittäjänä baari- ja ravintola-alalla sekä tapahtumien järjestäjänä. Tällä hetkellä hän on Neighbourgoodsin varatoimitusjohtaja. Neighbourgoods on sosiaalinen mobiilialusta, joka tuo yhteen paikalliset tuottajat, tuotteet ja niistä kiinnostuneet ihmiset.
In English:
In the spring of 2020, while at home quarantined, I tried to find a way out of the pandemic. As an entrepreneur who just lost my restaurant business, I decided not to give up and started working on solutions instead. Lockdowns were declared around the world and I knew I wanted to find solutions that would help others in the same situation.
People and friends shared their thoughts and business ideas with me. My business partner Aija finally suggested I start selling food from home. Running a restaurant didn’t feel profitable in a pandemic situation, even though I had three years of experience cooking and running a restaurant behind me. I was still interested in starting a new business where food could be one element. Many others were suddenly left out of things to do or they worked from home. This was predicted to be the new normal.
On social media platforms, I found people selling crafts, food, or art from their homes. I started to notice this among the people I knew as well. My cousins sold sweets and cakes in Venezuela and my mother started selling arts and crafts in Syria. However, there was no forum to bring everyone together. A place for anyone with talent and passion. As the confinement of societies limited the movement of people, I felt it was important for the platform to enable and improve the availability of products and services locally. This was the moment we decided to establish Neighborgoods.
A homemade meal or a lovely hand-woven sweater would be just a short walk away. This would also support vendors that would find new ways to find clients and share the work. I think the locality offers a huge potential to improve the situation of people. Therefore, the idea of neighborhoods became a central theme, which is also reflected in the name of Neighbourgoods.
We had the opportunity to put the idea of Neighbourgoods into practice last year in the summer of 2020 at the Contti summer bar, where we invited many home chefs, food vendors and craft artists to participate in the first food and craft market organized by Neighbourgoods. People came to share their homemade products. The event showed how many excellent actors from different fields were found in the city and how much interest these local vendors and producers received.
We are participating in the accelerator program for start-ups by NewCoHesinki (with our amazing coach Eero Nikula) to help monitor the process of building the platform and running the Start-up. The support we receive is paramount and we have learned a lot.
We can finally say that after one year of development work, we are soon ready to launch Neighbourgoods mobile and web apps by the 1st of May 2021. The platform is gonna be available for Android, IOS and Web Service. We are in full swing and hope that Neighbourgoods will be able to offer people something special and bring people together in the best possible way!
I would like to thank everyone who helped me and keep helping with the Neighbourgoods project, My team in Finland ( Aija Salovaara, Janne Salovaara, Terjo Aaltonen, Ilse Kerminen, Daniel Shaya, Fedaa Abouhamra, Araa Rashek, Rami Al Mhithawi, Kirsi Kalliomaki.
Also our team around the world ( Stéphane Nicosia, Buket Topal, Leonardo Spoletini, Pedro Cunha, Nesrin Radwan, Amro Areg ,Daniel Abboud, Yasmin Radwan, Yasmin Abboud).
Neighbourgoods mobile and web apps will be out by the 1st of May 2021.
Wisam Abboud: Wisam Abboud is a Helsinki based Syrian-Venezuelan creative entrepreneur. Ever since moving to Finland in 2015 he has worked as a business owner in the bar and restaurant scene. Currently he is the COO of Neighbourgoods, a social platform for locally produced products.